Karibian aurinkoa ja hansikkaita

Vehka: “Halti, viitsitkö… antaa mulle teekupin?”
Halti: “Ootas pieni hetki. Karibian aurinko, se on lämmintä? Ehkä se auttaa sun kurkkuun.”
Vehka: “Oi, kiitos.”
Halti: “Ja tuleeko neidille sokeria, maitoa tai muuta?”
Vehka: “Sokeria, kiitos.”
Halti: “Kas tässä. Koitas parantua, ei kontumiiteissä kannata kipeä olla. Eikä se olis kivaa.”

***

Vehka: “Auts, mun sormet jäätyy ja kurkku on valmiiksi kipeä.”
Halti: “No, mun hanskat on ihan paskat, mutta ehkä ne kelpaa.”
Vehka: “Kiitos, pelastit mun sormet.”
Halti: “Löysin vaan toisen.”
Vehka: “Parempi sekin kuin ei mitään.”
Halti: “Oho, tässä tää!”

***

Vehka: *tuhisee unissaan*
Halti: *töks* “Haluisitkohan sä katsoa tätä elokuvaa?”

***

Vehka: *tekstiviestillä* “Myöhästyin junasta enkä pääse kotiin”
Halti: “Osaat kyllä junailla sun asiat hyvin. Sekö oli viimeinen juna?”
Vehka: “Joo. Meen porraskäytävään nukkumaan.”
Halti: “Kyllä sä voit meilläkin nukkua, on turvallisempaa.”

***

Vehka: “Saanko mä lainata komeroa elokuvajuhlien majoittautumista varten?”
Halti: “Komeroa et, mutta patjan voi saada.”

***

Vehka: “Sinua kivempia ihmisiä ei edes ole paljoa.”
Halti: “Joo, lähinnä vain noin 6 miljardia.”
Vehka: “Höpsö.”
Halti: “Ai niin, ja kiitos lapasten parsinnasta.”

~ umbrellalady on maaliskuu 3, 2008.