There’s so many people who can talk and talk and talk…
…and say nothing (or nearly nothing).
No niin. Se siitä. Minulla oli sanottavaakin.
Kaupan lattialta löytyi, hih, Viagraa. Repesin, kun aloin pohtia, keneltä asiakkaalta ne pillerit olivat pudonneet. Ei taida työnteosta tulla vähään aikaan mitään.
Tämän päivän xkcd oli hieno. Minulle sattuu noin aika usein, siis että minä haluaisin tehdä jotain, mutta sitten alan ajatella mihin se kaikki johtaisi, ja sen seurauksena en nykyään tee oikein mitään. Se on vähän harmillista – ennen osasin toimia hetken mielijohteesta ja elämäni oli jotenkin paljon rikkaampaa.
Kävikö paljonkin asiakkaita niin, että olisit voinut rajata ehdokkaat ja sitten pohdiskella, keneltä ne olivat pudonneet. Tai toisaalta, se vaatisi niin vähän asiakkaita, ettei hommassa olisi järkeä…
Sinusta ei ole hetkeen kuulunut mitään ainakaan tänne. Eläthän? (Siis hieman myös meille ei-jokapäiväisille puhekavereille? (vaikka saa kyllä soittaa. miten vain.)